Hakulomakkeelle
18 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 18.
1. Kammion mielisairaala. Kammion psyykkisen sairaalan kivinen päärakennus 1800-luvun loppupuolelta. Vuonna 1891 siirsi kirurgi F. E. Lybeckin leski Sofia Lovisa yksityisen sairaskodin tälle entisen olutpanimon paikalle. Sairaalarakennus sai purkutuomion heinäkuussa 1962.
2. "Pilatuksen kivi" Töölön kirkon ulkotasanteella. Töölön seurakunnan pastori Ilmo Launiksen Israelista tuottama valkoinen kalkkikivinen vesijohtorengas kuului aikanaan keisari Severuksen rakentamaan Jerusalemin vesijohtoon. Kivirengas tunnettiin aikanaan "Pilatuksen kivenä". Nykyisin kivi on vesilaitoksella Ilmalassa.
3. Näkymä Töölön kirkon tasanteelta pohjoiseen. Etualalla Topeliuksen puisto, taustalla oikealla Topeliuksenkadun rakennuksia.
4. Alppikatu 7:n ja Kolmas linja 37:n kulmatalo. Osittain kolmekerroksisen talon rakennutti 1904 rakennusmestari N. L. Eskola, suunnittelijoina olivat von Essen ja Kallio. Vuokralaisia oli satakunta, huoneistoja 52, joiden pinta-ala oli 31 neliötä. 1920-luvulla talosta muodostui osaketalo nimeltään Sopu. Rakennus on purettu ja paikalle rakennettu korkea asuintalo valmistui 1966.
5. Virvoitusjuomakioski Vauhtitiellä Eläintarhassa.
6. Virvoitusjuomakioski Eläintarhassa. "Vauhtikurvassa" oleva, luultavasti arkkitehti Frithiof Mieritz`n suunnittelema kioski siirrettiin liikennejärjestelyjen tieltä. Kioski kuljetettiin kokonaisena Seurasaaren tulosillan luo ja siellä se edelleen tarjoaa virkistysjuomia "Sillankorvan kioskin" nimisenä.
7. Hattulantie 9:n pihanäkymä kesällä 1962. Puurakennukset purettu, niiden paikalla asuintaloja. Taustalla punatiilinen, nykyisin valkoiseksi rapattu Mäkelän kansakoulu.
8. Ensikoti Lemunkujalla. Yksinäisille äideille asunnoksi rakennettu Ensikoti valmistui arkkitehti Elna Kiljanderin suunnittelemana 1942 ja aloitti toimintansa 2.6.1942. Rakennuttajana oli Työläisäitien ja -lasten kotiyhdistys, jonka näkyvinä hahmoina olivat mm. Miina Sillanpää, Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Martta Salmela-Järvinen. Kuvassa oleva Ensikodin asuntola valmistui 1965. Sen suunnitteli arkkitehti Elsa Laisaari. Uusi ja vanha rakennus sijaitsevat samalla tontilla.
9. Neljännen linjan ja Porthaninkadun kulmassa oleva apukoulun valmistui 1891. Sen alaosa oli tiilestä ja kolmas kerros puusta. Rakennus on purettu ja paikalla on pieni puisto. Taustalla Kallion kansakoulu.
10. Kallion kansakoulu ja hammashoitola. Harmaa graniittinen Kallion kansakoulu valmistui 1910. Talon on suunnitellut arkkitehdit Jung ja Bomansson. Sen edessä oleva kaksikerroksinen, tiilestä ja puusta rakennettu talo valmistui 1898. Siinä toimi Sedmigradskyn ruotsinkielinen 30 lapsen pientenlasten koulu. Myöhemmin rakennus toimi lasten hammasklinikkana. Rakennus on purettu.
11. Vanha puutalo Hämeentiellä. Rakennus kuului Gabriel Wilhelm Andstenin 1842 perustettuun fajanssi- ja kaakelitehtaan työläisasuntoihin. Tehtaan alkuaikoina työväkeen kuului kymmenkunta henkilöä. Myöhemmin tehdas työllisti yli sata henkilöä.
12. Liike- ja asuinrakennus Hämeentiellä. Keskellä olevassa kivi-puutalossa toimi aina talon purkamiseen asti 1960-luvulle mm. leluliike, tupakkakauppa, osto- ja myyntiliike ja taloustarvikekauppa. Paikalle valmistui 1971 arkkitehti Karvisen piirtämä asuintalo.
13. Puu-Vallilaa kuvattuna Keuruun puiston kallioilta. Etualalla Suvannontien puutaloja, takana Sturenkadun ja Mäkelänkadun korkeita kivitaloja.
14. Suvannontien mansardikattoiset puurakennukset kuvattuna Keuruun puiston kallioilta. Vasemmalla oleva kulmatalo Suvannontie 6 on rakennettu 1913 suunnittelijana Otto Wuorio. Asuinrakennus on täysin saneerattu ja edelleen asuinkäytössä. Virtaintien toisella puolella oleva Suvannontie 8:n talon on suunnitellut myös Otto Wuorio ja se valmistui 1913. Sekin on edelleen asuinkäytössä.
15. Keuruun puiston kallioita. Puisto jakaa korttelin kahteen osaan. Korkealta kalliolta on hyvä näköala yli Puu-Vallilan. Kallion reunoilla kasvaa puita. Suvannontien ja Keuruuntien kulmassa lasten leikkikenttä. Nykyisin jyrkänteen reunalle rakennettu putkiaita.
16. Helsingin kaupungin talvipuutarha kuvattuna Helsinginkadulta. Puutarhan perusti kauppaneuvos Henrik Borgström, jonka pronssinen rintakuva on talvipuutarharakennuksen edessä, ja varsinaisen lasilinnan entinen Venäjän armeijan kenraalimajuri Jakob Julius af Lindfors, Borgströmin vävy. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus valmistui 1893. Kaupungin omistukseen puutarha siirtyi oston kautta 1907.
17. Keskeneräinen Roineenpuisto kesällä 1962. Taustalla Roineentien puutaloja. Roineenpuisto oli pitkään varasto- ja teollisuuskäytössä. 1970- ja 80-luvulla puistossa oli pelikenttiä ja talvisin luistinrata ja se tunnettiin myöskin Volvon kenttänä. Nykyisin (2004) alueella koirapuisto ja jonkinlainen oleskelupuisto.
18. Asuinkortteli, Kone ja Silta -rakennusosakeyhtiön työväenasuntorakennukset Kangasalantiellä. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren yhdessä Bertel Liljequistin kanssa. Kortteli edustaa meillä harvinaista, umpinaista suurpihakorttelia eli talot saartavat vihreän pihamaan. Piha oli aikanaan Vallilan komeimpia. Ruotsin kuningaspari kävi Suomen vierailullaan 1930-luvulla ihailemassa pihaa. Talossa toimi Kalliolan alainen setlementtikeskus, jossa oli vilkasta tyttö- ja poikakerhotoimintaa.